Hesa

Lähtöön oleva aika lasketaan jo tunneissa. Olen autoton ja asunnoton (palautin tänään sekä murjun avaimet että auton), jäljellä enää Asshole, reppu ja käsväsky. Ja päällä olevat vaatteet. Kiitos, Mordor, kun viimeinen päiväni täällä on aurinkoinen! Tulis puumalla muuten tual ulkona vilu ja horkka, kun takki ja kunnon kenkätki on jo laitettu survival-laukkuun ja viety kaverille säilöön.

Tunnelma on vapautunut ja odottavainen, jollain tavalla myös vähän lamaantunut. Kaikki on valmista, ei enää hoidettavia asioita, senku lentokentälle lähtöä täs kärsimättömänä vartoo. Ja ei, ei jännitä, kiitos vaan kaikki kaks miljoonaa asiaa tiedustellutta. En oo ehtiny kunnolla täss asioita ees miettimään, ollu niin tohinaa ja touhotusta täynnä nää viime ajat. Mutta huomenna on aikaa lentsikoissa mietiskellä, et mitä vittua tässä on oikeen tapahtumassa. Ehkä sitte iskee pieni puntin tutina, ei voi tietää. Toki on sellanen kiva pieni hermostus ekan etapin eli Hong Kongin suhteen, ku en oo siäl ennen käyny. Et kuinka löytyy se majapaikka ja millasta on meininki ja oijoijoi. Ikäihmistähän aina kaikki uus tuppaa jänskättämään.

Syksyinen Hesa eli Stadi


Mutta nyt on menossa viimeinen päivä Helsingissä. Helsinki on ihana kaupunki, se on Koti, ja kyl ehkä vähän tulee ikävä. Hiatsun hautuumaata ja tuttuja huudiloita ja baareja ja ihmisiä. Hirveen kohteliasta Hesalta kyl et ei ehtiny iskeä räntää eikä talvea niskaan, vaan saa lähtee mukavien muistojen kans. Syksyn värit ja auringonpaiste.

Pieni haikeus ehkä vähän on... ääh, paskat on! On pelkästään siistiä poistua kuvioista ja painua lämpösimmille leveysasteille. Ei haittaa yhtään!


Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Madafakin MATI LAMPU!

Hiekkakikkareen kuulumiset: kobra, kissabile, siämenneste, vuohet

Naapurin vuohet kävi kylässä

Hei me rakennetaan!

Työlupauutiset