torstai 7. toukokuuta 2015

Kaupunkien katukissat



Kyllä meiän Hiekkakikkareen kissoilla on kuitenki aika lokosat oltavat. Vaikka siellä onki vauhikkaita hepotakseja ja hiljaa hyökkääviä sähkömopoja, sekä jyllää taudit. Kissaruttoepidemia on taas raivonnu viimisen viikon, johtuen yllättävästä uudesta sadekaudesta. Siihen menehtyi toissayänä myös miun pieni kissanpoikanen, joka vietiin hätäkuljetuksena Balille lääkärisairaalaan. Olen murheen murtama, jälleen kerran. Ja pelottaa mennä takasin, kun en tiiä ketä miun kissoja on enää jälellä.

Mutta kuitenki, Hiekkakikkareella on kissoilla asiat kohtuullisen hyvin. Asiat asettuu nimittäin tyystin toisenlaisiin mittakaavoihin, kun tepastelee suurkaupunkien hulinassa ja pongaa katukissoja. Ja miehän pongaan. Vaikka koitan lomalla olla ja sulkea ulkopuolellein kaikki eläimiin liittyvät asiat niin en voi sille mitään, että jos jossain vilahtaa kissa niin miä sen pongaan kyllä, ja olen hetimiten rähmälläni jossain limasilla sivukujilla lässyttämässä kamera sojossa.



Valtavasti ottaa syrämmestä kaupunkien katukissat. Kun on ihmisiä ja hulinaa ja varsinkin liikennettä. Eniten ottaa punpusta se, ettei katukissoilla ole ketään joka niien perään kattois. Rapsuttaako kukaan vai tuleeko aina vaan luudasta tai potkasua, jos koittavat lähelle?  Huolehtiiko kukaan, että emokissalla on turvallinen paikka kasvattaa pentuja? Välittääkö niistä koskaan kukaan, edes hetken verran? Kenelle katukissat kehrää, vai kehräävätkö koskaan?

Vaikka onhan kissat ovelia, ketteriä, selviytyjiä. Itsenäisiä veitikoita. Kyllä ne pärjää, nehän on pärjääjiä.

Itku on ollu hilkulla, semminkin kun nyt oon muutenki aika sirpaleisessa tilassa. Jotenkin ehkä heijastan noihin katukissoihin jotain noloja itsesäälisiä fiiliksiä. Tai koen olevani vähän niiku ne. Että niiku hei mirrit, mie niiiiiin tiijän!


Kuvien katukissat kuvattu Kuala Lumpurin Chinatownissa ja Kota Kinabalussa siellä sun täällä.


PS. Unohin Tinderin ruksauslistasta: jos on kuva missä on mitään golfaamiseen liittyvää ni välitön EI.

PS2. Oon taas Kuala Lumpurissa, tulin eilen. Ihanassa hotellissa, ei oo torakoita, huoneessa on ikkuna ja helvetin iso sänky ja komplimetary hammasharja ja - jumalauta - suihkumyssy. Olen luksuksen ytimessä!










1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

miksi tein sen. päivänä jona 15 vuotias koirani lopetettiin enkä ole kotona kissojeni lohdutettavana vaan anoppilassa, luen tämän otsikon alla olevan kirjoituksen. perkeesi :(

Tsekkaa myös nämä